Voisin tässä kertailla muutamaa niistä, kun kerran kävin tänään kirjakaupassakin ja "osta neljä pokkaria 20€, saat viidennen kaupan päälle" -alesta tarttui tosiaan se viisi pokkaria mukaan. Olen nykyään siirtynyt ihan kokonaan pokkareihin, kovakantiset maksavat aivan älyttömästi (who got money for that?) ja pokkariläpysköjä on muutenkin paljon helpompi lukea.
Pahoittelut epäselvästä kuvasta, joka on huonoon ajankohtaan otettu vastavalossa ja kännykän kameralla. Tällaiset kuitenkin tarttuivat mukaan; Alkemistin, Kerro minulle jotain hyvää ja Tiklin olen lukenut, Philippa Gregorylta toisen kirjan ja Chimamanda Ngozi Adichien kirjojen muistelen jälleen nähneeni joillain lukusuosituslistoilla. Viimeisimmät lueskelen rauhassa kun löytyy aikaa, ja oikeastaan etsin myös näiden avulla täytettä tulevaan kirjahyllyyni, johon ei ihan vielä riitä tarpeeksi kirjoja, jotta se olisi täynnä.
Alkamistin muistelen olleen todella hyvä lukukokemus, ei ihmekään, että siitä on muodostunut palvottu klassikko; en löytänyt siitä mitään hirvittävän yllättävää, eikä se herättänyt myrskyisiä tunne-elämyksiä, mutta sen sijaan mieleen hiipi melkein salaa ajatuksia elämän totuuksista ja mietteitä oman polun löytämisestä. En ole uskonnollinen ihminen, enkä useinkaan usko myöskään kohtaloon, mutta tykkäsin kovasti ajatuksesta, että mitä elämässä tapahtuukaan, kaikki kokemukset johdattavat johonkin, jollain lailla kohti parempaa ja sitä itselle oikeaa elämäntietä. Luin kirjan juuri sopivaan aikaan, koska olin juuri palannut kesätyöstä, joka teki lähes koko kesästä synkän kärsimyksen, mutta toisaalta olin osaksi sen avulla löytämässä uutta työtä välivuoden ajaksi. Kirjasta tuli hyvä, itsevarma tunne: mitä tapahtuukaan, kaikesta pystyy ottamaan mukaansa jotain hyvää!
Siitä päästäänkin seuraavaan kirjaan; Kerro minulle jotain hyvää. Kirja (ja elokuva) ovat herättäneet hyvin ristiriitaisia reaktioita, ja syystäkin. Sinänsä itse lukukokemus oli ihan ok: lukaisin sen hyvin nopeasti ja pitkästä aikaa oikein luin sängyssä, joka aina ennen tarkoitti kirjaan liimautumista ja suuria tunteita - sellaista olen viime vuosien aikana kirjoista hakenut, enkä kuitenkaan löytänyt. Itse teksti ja päähenkilö eivät tuntuneet kovin ihmeellisiltä, mutta kyllä henkilöihin kiintyi, ja loppupuoli tuotti kyyneltä toisensa perään. (Spoilereita) Kirjassa on teemoja vammaisuudesta ja eutanasiasta, ja pidin siitä, miten eutanasiaa käsiteltiin. Sitä ei kuitenkaan kirjassa voi erottaa liikuntarajoitteisuudesta, ja mikäli jokin kirja aiheuttaa vahvoja huonoja tunteita, etenkin ryhmälle, jota siinä on kuvattu, siinä on oltava jotain pielessä. Kyse oli "rakkaustarinasta", joka kyllä vetosi näin ulkopuolisen silmin, mutta käytti hyväkseen kuvatun ryhmän tunteita. Noin halvalla siedin kuitenkin ostaa sen omaan kirjahyllyyni.
Donna Tartt on ehdottomasti lempikirjailijani ja pieni idolini: kiitos serkulleni, joka suositteli Jumalat juhlivat öisin (the Secret History) kirjaa, ja löysinkin sen englanninkielisenä pokkarina kirpparilta - 50 sentillä! Ehkä elämäni paras ostos. Siinäkin oli toki masentavia teemoja ja koko kirja on suositun, esittävän tumblr/weheartit estetiikan äiti ja perikuva, mutta kirjan proosa upposi minuun täysin, ja pidin sitä muutenkin loistavana kokonaisuutena. Hupsista, Tiklistähän tässä piti puhua - noniin, se nyt tuotti pienen pettymyksen lähes merkityksettömän tuntuisella ja välillä hukkuvalla juonellaan, mutta täytyihän sekin nyt kuitenkin ostaa hyllyyn, edes sitten sitä varten, että tekstistä voi tarvittaessa imeä omaan kirjoittamiseensa inspiraatiota. Siihen se kelpaa oikein hyvin.
Lopuksi voisin tähän listata muita kirjoja, joita luin välivuoden aikana, tai oikeastaan syksyn aikana, koska keväällä ei koelukemiselta riittänyt jaksamista kaunokirjallisuuteen. Lista saattaa olla lyhyempi kuin toivoisin, mutta eipä tuo mitään, elämää on tässä vielä jäljellä. Ja mitä jos kesälläkin saisi vielä pari luettua?
Where'd You Go, Bernadette? - Maria Semple
Cinder - Marissa Meyer
Kaikki se valo jota emme näe - Anthony Doerr
The Girl on the Train / Nainen junassa - Paula Hawkins
Magnus Chase - Rick Riordan
Metamorphosis / Muodonmuutos - Franz Kafka
Tuulen varjo - Carlos Ruiz Zafon
Enkelipeli - Carlos Ruiz Zafon
Taivasten vanki - Carlos Ruiz Zafon
Animal Farm - George Orwell
1989 - George Orwell
Leijapoika - Khaled Hosseini
The Constant Princess - Philippa Gregory
Dorian Grayn muotokuva - Oscar Wilde
Good Omens - Terry Pratchett & Neil Gaiman
Ihmisen osa - Kari Hotakainen
Siinäpä kaikki mitä muistelen, tekisi melkein mieli kirjoittaa näistäkin tiivistelmät, mutta jossei nyt kuitenkaan. Jos tänne joku sattuu eksymään, ootteko lukeneet joitakin tässä mainituista & ajatuksia?
Joka tapauksessa hyvää kesää kaikille!
